Hyppää sisältöön

KOTILO

Kuluttajien osallistaminen jätteiden syntypaikkalajittelun edistämiseen

Hämeen liitto. Regional council of Häme. Kirjoitettu mustalla. Ylhäällä punainen vaakuna.

Hankkeen tiedot

HankeKuluttajien osallistaminen jätteiden syntypaikkalajittelun edistämiseen – KOTILO (A80574)
Kesto1.9.2023 – 31.8.2025
ToteuttajaHämeen ammattikorkeakoulu, HAMK
RahoittajaEuroopan aluekehitysrahasto
Toimintalinja2 Hiilineutraali Suomi
Erityistavoite2.3 Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen
Budjetti288 424 €, josta EU-tukea 201 881 €

KOTILO-hanke edistää jätteiden syntypaikalla tapahtuvaa lajittelua ja kierrätystä datan sekä pelillistämisen avulla.

Jätevirtojen syntypaikalla tapahtuva lajittelu on keskeinen osa kiertotaloutta, ja syntypaikkalajittelun onnistuminen vaikuttaa ratkaisevasti kiertotalouden prosessien käyttämien materiaalivirtojen laatuun ja volyymiin. Mitä paremmin jätteet saadaan lajiteltua jätteen syntypaikalla ja toimitettua erilliskeräyspisteisiin, sitä paremmin ne voidaan hyödyntää uusiutuvien materiaalien ja energian prosesseissa. Vaikka syntypaikoilla tapahtuvan jätteen lajittelun määrä on viime vuosina lisääntynyt, energiakäyttöön (polttoon) päätyvässä sekajätteessä on edelleen varsin paljon kierrätykseen kelpaavaa jätettä sekä myös pieniä määriä vaarallisia jätteitä.

Hankkeen tarkoituksena on edistää jätteiden syntypaikalla tapahtuvaa lajittelua ja erilliskeräystä osallistamalla kohdealueen asukkaita ja kotitalouksia jätteen lajittelun ja kierrätyksen prosessien suunnitteluun ja toteutukseen. Hankkeessa selvitetään kuluttajien ja kotitalouksien jätteiden lajitteluun ja erilliskeräykseen liittyviä haasteita ja ongelmakohtia, suunnitellaan uusia
lajittelua edistäviä palvelukonsepteja sekä tutkitaan, miten kotitalouksia voitaisiin kannustaa parempaan lajitteluun. Tässä yhteydessä tutkitaan myös digitalisaation ja pelillisten elementtien hyödyntämistä. Lisäksi tutkitaan välityömarkkinoiden parempaa hyödyntämistä ja kehittämistä mm. sosiaalisen yrittäjyyden ja uusien liiketoimintamallien alueilla.

Hankkeen tuloksena syntyy alueen yrityksiä ja organisaatioita hyödyttävää uutta tietoa syntypaikkalajittelun haasteista sekä kuluttajien aiheeseen liittyvistä toiveista, tarpeista ja ideoista. Tämän tiedon perusteella hanke tuottaa toimenpide-ehdotuksia ja uusia konsepteja kierrätyksen käytäntöjen tehostamiseen sekä digitalisaation hyödyntämiseen. Hankkeen tuloksena syntyy myös selvitys siitä, miten välityömarkkinoita ja sosiaalista yrittäjyyttä voitaisiin tehokkaammin hyödyntää kierrätykseen liittyvien prosessien tukena.

Kohderyhmä

Hankkeen pääasialliset kohderyhmät ovat Kanta-Hämeen kiertotalouden, jätehuollon ja materiaalikiertojen parissa toimivat yritykset, alueen kotitaloudet ja kuluttajat sekä alueen kaupungit ja kunnat.

Toiminta-alue

Kanta-Häme

Hankkeen tavoitteet

  1. Kartoittaa kuluttajien ja kotitalouksien jätteiden lajitteluun ja erilliskeräykseen liittyviä haasteita ja ongelmakohtia sekä lisätä ymmärrystä kuluttajien toiveista, tarpeista ja ideoista tehokkaaseen ja sujuvaan jätteiden syntypaikkalajitteluun liittyen.
  2. Suunnitella ja kehittää jätteiden syntypaikkalajittelua edistäviä palvelukonsepteja ja -malleja erilaisten digitaalisten apuvälineiden (ml. pelillistäminen, kierrätystulokseen sidottujen kilpailujen tai palkitsemismekanismien) avulla.
  3. Selvittää, millä keinoin kuluttajia ja kotitalouksia voitaisiin kannustaa ja/tai palkita onnistuneesta jätteiden lajittelusta johtuvan materiaalien kierrätysasteen nousemisesta
  4. Selvittää, millaisia uusia liiketoiminnan malleja voitaisiin luoda välityömarkkinoiden parempaan hyödyntämiseen ja kehittämiseen kierrätysmateriaalien käsittelyssä.
  5. Viestiä ja jakaa tietoa hankkeen aktiviteeteista ja tuloksista sekä alueen kotitalouksille, yrityksille, viranomaisille, koulutussektorille että muille sidosryhmille, sekä osallistaa heitä hanketyöskentelyyn.

Hankkeen toimet

Tähän osioon kokoamme hankkeen toimia ja tuotoksia työpaketeittain

Työpaketin tavoitteena on kehittää kuluttajien jätteiden lajittelua ymmärtämällä heidän kokemuksiaan ja haasteitaan lajittelussa. Keräämme tietoa kyselyiden ja haastatteluiden avulla ja analysoimme sen yhdessä yritysten kanssa. Tämän pohjalta laadimme konkreettisia kehittämisehdotuksia kierrätyskäytäntöjen ja erilliskeräyksen parantamiseksi.

Toimet

Artikkeli: Involving consumers and households in smart waste recycling

Artikkelissa tarkastellaan, miten älyteknologiat, kuten Big Data, esineiden internet (IoT) ja tekoäly, voivat tehostaa jätteiden kierrätystä älykaupungeissa. Vaikka teknologia auttaa, kuluttajien kestävät valinnat ovat yhä ratkaisevassa roolissa. Tapaustutkimuksissa tutkitaan jätehuoltoyhtiöitä ja kuluttajia, ja tulokset osoittavat, että teknologiat voivat sekä helpottaa kierrätystä että innostaa kuluttajia kehittämään uusia palveluja yhdessä jätehuollon toimijoiden kanssa.

Kirjoittajat: Anne-Mari Järvenpää, Jari Jussila, Leena Kunttu & Iivari Kunttu
Kirja: ICT, the Business Sector and Smart Cities

Keket kierrättää TikTokissa

Kaksi kestävän kehityksen opiskelijaa tekivät some-tilin TikTokiin ja kokeilivat, miten kiertotalousaiheet saavat näkyvyyttä kyseisellä alustalla. Hanke saa näin arvokasta tietoa siitä, minkälaiset sisällöt ovat kiinnostavia ja herättävät keskustelua.

@keket.kierrattaa
Opiskelijatiimit kehittivät ratkaisuja kotitalouksien kierrätyksen tehostamiseksi syksyllä 2023

Syksyllä 2023 kaksitoista opiskelijatiimiä kehitti ratkaisuja kotitalouksien kierrätyksen helpottamiseksi. Tiimit hyödynsivät kysely- ja haastattelutietoa suunnittelun tukena ja loivat innovatiivisia konsepteja, kuten mobiilisovelluksia, kierrätysneuvontatyökaluja ja uusia kierrätyslaitteita. Tulokset korostavat kierrätyksen esteitä ja motivaatioita, kuten kierrätyspisteiden saavutettavuutta, tilan puutetta ja rutiinien merkitystä, tarjoten samalla uusia näkökulmia lajittelun tehostamiseen digitaalisten ratkaisujen avulla.

Työpaketissa suunnittelemme ja kehitämme käyttäjälähtöisiä palvelukonsepteja, jotka edistävät tehokasta jätteiden lajittelua syntypaikalla, kuten kotitalouksissa. Tavoitteena on ehkäistä jätejakeiden, kuten biojätteen, muovin, lasin ja metallin, päätymistä sekajätteeseen. Hyödynnämme kerättyä tietoa kuluttajien tarpeista ja ideoista suunnittelun perustana. Konsepteihin sisällytetään mahdollisuuksien mukaan digitalisaation ja datan hyödyntämistä jätteiden erilliskeräyksen tehostamiseksi.

Toimet

Pirita Rantalan Tutkijan minuutti -haastattelu

Tutkijan minuutissa Hämeen ammattikorkeakoulun tutkijat pääsevät ääneen. Haastateltavalle esitetään tämän tutkimusalueeseen liittyvä kysymys, väittämä tai harhaluulo, ja tutkijalla on minuutti aikaa vastata siihen.

Hyväksy markkinointievästeet nähdäksesi tämän sisällön

Työpaketissa tutkimme, miten digitaaliset apuvälineet voivat parantaa kuluttajien kierrätysaktiivisuutta. Kehitämme ja konseptoimme menetelmiä, joissa jätteiden keräyksestä saatavaa dataa hyödynnetään kuluttajien lajittelutapojen parantamiseksi. Tavoitteena on luoda palautejärjestelmä, joka voi kannustaa tehokkaampaan jätteiden kierrätykseen, esimerkiksi pelillistämisen ja alueellisten kilpailuasetelmien kautta. Lisäksi selvitetään jätedatan saatavuus ja laatu, ja mahdollisesti pilotoidaan dataan perustuvia kannustusjärjestelmiä.

Toimet

Opinnäytetyö: Jätteiden syntypaikkalajittelun ja erilliskeräyksen tehostaminen valkeakoskelaisissa kotitalouksissa (Susanna Laine)

Opinnäytetyössä selvitettiin kotitalouksien syntypaikkalajitteluun liittyviä motiiveja ja haasteita laadullisen tutkimuksen avulla. Tulokset osoittivat, että tärkeimpiä motiiveja syntypaikkalajittelun edistämiseksi ovat ympäristöstä huolehtiminen, lajittelun helppous sekä taloudellinen kannuste. Syntypaikkalajittelua voidaan tehostaa tekemällä siitä kuluttajille vaivatonta. Yhteiskunnallinen keskustelu, viestintä ja digitaaliset ratkaisut voivat osaltaan olla avainasemassa syntypaikkalajittelun tehostamisessa.

Opinnäytetyö: Kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden lajitteluviestinnän kehittäminen (Suvi Lähteenmäki)

Suvi Lähteenmäen opinnäytetyö tutki, miten kunnalliset jätehuoltoyhtiöt viestivät lajittelusta eri kohderyhmille ja pyrkivät vaikuttamaan lajittelukäyttäytymiseen. Tutkimus tarkasteli myös pelillistämisen ja digitalisaation hyödyntämistä viestinnässä. Tulokset osoittivat, että viestintää tuotetaan paljon, mutta kohderyhmien, kuten nuorten aikuisten, tavoittaminen on haastavaa. Pelillistämisessä käytettiin erityisesti Seppo-alustaa, ja datan hyödyntämisellä nähdään olevan potentiaalia lajittelun tehostamisessa. Opinnäytetyö antoi myös kehitysehdotuksia viestinnän vaikuttavuuden parantamiseksi.

Tutkimme, miten välityömarkkinoita ja sosiaalista yrittäjyyttä voidaan kehittää alueellisten materiaalien kierrätyksen prosesseissa. Tavoitteena on edistää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osallistumista kierrätystoimintoihin ja vahvistaa sosiaalisten yritysten roolia kiertotaloudessa. Teemme tilannekartoituksen välityömarkkinoista ja analysoimme sen pohjalta uusia liiketoimintamalleja sekä toimenpide-ehdotuksia sosiaalisen yrittäjyyden ja kiertotalouden edistämiseksi hankkeen toiminta-alueilla.

Toimet

Välityömarkkinat ja sosiaalinen yrittäjyys kiertotaloudessa -työpaja 14.11.2024 klo. 9.00 – 12:00

HAMK Forssan kampus, Wahreninkatu 11 Forssa, Agora 3.krs, 

9:00  Tervetuloa! HAMK projektipäällikkö, tutkijayliopettaja Anne-Mari Järvenpää

9:05  Asiantuntijan puheenvuoro: Kimmo Uschanoff, Sampola Oy – Sampola Oy:n tapa luoda uusia tuotteita kierrätysmateriaaleista välityömarkkinoiden avulla Hämeenlinnassa.

9:30  HAMK Design Factory, lehtori Sanna-Maaria Siintoharju: Haastattelujen tulokset kentältä

9:45  Asiantuntijoiden puheenvuoro: Mari Juntunen ja Mika Inkala Kiertokaari Oy – Poistotekstiilin käsittely Kiertokaari Oy:ssä Oulun seudulla.

10:00  Työpaja: Kohti konkretiaa – Miten käytännössä voidaan edistää välityömarkkinoita ja kiertotalouden sosiaalista yrittäjyyttä?

10:45  Paneelikeskustelu ryhmien ajatuksista

11:25  Loppusanat: Miten tästä eteenpäin yhdessä? HAMK Design Factoryn johtaja, tutkijayliopettaja Jari Jussila

11:30  Lounas: ravintola Vanha Värjäri. Tilaisuus päättyy

Viestimme eri sidosryhmille, kuten kotitalouksille, yrityksille, viranomaisille ja koulutussektorille. Järjestämme työpajoja, joissa yritykset ja organisaatiot voivat keskustella ja vaihtaa tietoa jätteiden lajittelusta ja kierrätyksestä. Kotitalouksille ja kuluttajille suunnattuja aktiviteetteja viestimme tehokkaasti kohdealueilla. Lisäksi levitämme tietoa tuloksista ja toimenpiteistä sekä alueellisissa että ammatillisissa kanavissa, mukaan lukien FRUSH-tapahtuma.

Toimet

Opiskelijaprojekti: Viestintäkanava TikTok jäteviestinnän sanansaattajana

Kaksi Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelijaa testasivat TikTokin roolia jätteiden syntypaikkalajittelun edistämisessä. Projektin tavoitteena oli lisätä tietoisuutta lajittelun hyödyistä ja aktivoida kuluttajia osallistumaan keskusteluun sekä pohtimaan omia toimintatapojaan. Projektin tulokset osoittivat, että lajittelutietoisuuden lisääminen ja keskustelun aktivoiminen on tärkeää. KOTILO-hanke jatkaa jäteviestinnän kehittämistä tulevaisuudessa. Lue lisää opiskelijaprojektista blogikirjoituksesta.

HAMKin asiantuntijat lasikasoja tonkimassa

Pirita Rantalan blogikirjoituksessa pureudutaan siihen, mitä tapahtuu kierrätykseen toimitetulle pakkauslasille sen jälkeen, kun se on kerätty kotitalouksista. KOTILO-hankkeen puitteissa tehdyt lasikuormien tarkastukset osoittavat, kuinka tärkeää oikea lajittelu on kierrätysprosessin tehokkuuden kannalta. Blogissa kerrotaan myös, miten opitut asiat hyödynnetään muidenkin jätejakeiden lajittelun kehittämisessä ja kuluttajien osallistamisessa.

Puheenvuoro KIVOn Viestintä- ja asiakaskokemuspäivillä

Tekoäly on otsikoissa hyvässä ja pahassa – miten siitä saataisiin hyöty irti jätehuollossa?

Puheenvuoro Ympäristöministeriön tilaisuudessa 8.3.2024

Kuluttajien ja kotitalouksen toiveiden ja tarpeiden esittely Ympäristöministeriön tilaisuudessa Näin Suomi harppaa kierrätystavoitteisiin – yhteinen polku kohti EU-tavoitteita.

Esitys: Kotitalouksien näkemyksiä kierrätyksestä
Hankkeen aloitustiedote 2.10.2023

KOTILO-hanke edistää jätteiden syntypaikkalajittelua hyödyntämällä dataa ja pelillistämistä. Tavoitteena on tunnistaa kotitalouksien lajittelun haasteet ja kehittää palvelukonsepteja, jotka kannustavat tehokkaampaan kierrätykseen. Hanke tutkii myös uusia liiketoimintamalleja, erityisesti sosiaalisen yrittäjyyden alueella, ja pyrkii parantamaan kierrätysasteita digitaalisten apuvälineiden avulla.

Ajankohtaista

KOTILO-hanke etsii opinnäytetyöntekijää laatimaan perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteisiin pohjautuvaa, kestävän kuluttamisen käytäntöjä tukevaa polkutyyppistä opintosuunnitelmaa. Suunnitelman sisältö keskittyy jätteiden vähentämisen sekä lajittelun ja kierrättämisen näkökulmaan. Suunnitelma perustuu perusopetuksen arvoperustaan kuuluvan kestävän elämäntavan välttämättömyyden huomioimiseen opetuksessa.

Tavoitteena on suunnitella, kuinka aiheen voisi ottaa huomioon osana opetussuunnitelmaa vuosiluokkakohtaisesti. Miten asiat viestitetään ja minkälaisia välineitä, toimintaa, leikkejä jne. voidaan käyttää oppimisen tukena? Suunnitelman kohdealueena olisi Kanta-Häme ja kohderyhmänä ainakin peruskoulun alakoululuokat 1-6, mahdollisesti myös varhaiskasvatus ja yläkoululuokat.

Opinnäytetyötä voidaan tarvittaessa tehdä yhteistyössä Kanta-Hämeen alueen jätehuoltoyhtiöiden ja Riihimäen Kestävä elämäntapa ja ympäristökasvatus -tiimin kanssa, riippuen tekijän sijoittumisesta ja näkökulmasta aiheeseen.

Opinnäytetyö on toiminnallinen ja sen on ajateltu sisältävän myös käytännön koulukäyntejä, joissa testataan valittujen viestintätapojen, leikkien tms. toimivuutta. Lopputuotoksena toivotaan syntyvän kestävän elämäntavan opintopolku suositeltuine sisältöineen.

Kiinnostuitko? Laita viestiä CV:n kera osoitteeseen [email protected] & [email protected].

KOTILO-hanke oli kuulolla 4.12.2024 järjestetyssä Kansallisen kiertotalousohjelman tilaisuudessa, jossa kuultiin muun muassa ympäristöministeriön, Elinkeinoelämän keskusliiton, kiertotalousyritysten ja uusien Kiertotalouden Green Deal -sitoutujien puheenvuoroja. Kiinnostavia kiertotalousratkaisuja esiteltiin esimerkiksi Postin ja Spolia Desing Oy:n toimesta.

Luonnonvarojen kestävämpään käyttöön ja kiertotalouden ratkaisuihin täytyy jatkossa panostaa yhä enemmän, sillä Fair Finnish Footprint -raportin tuloksista käy ilmi Suomen ylittävän kestävyyden rajat jopa 3–7 kertaisesti ja suomalaisten kuluttavan viisi kertaa enemmän kuin luonnon kannalta olisi kestävää. Kestävyysmurroksen aikaansaamisen kannalta on tärkeää edistää kiertotalouden innovaatioita ja liiketoimintaratkaisuja, vähentää ylikuluttavia liiketoimintamalleja ja vahvistaa oikeudenmukainen siirtymä. Näitä varten tarvitaan niin rakenteellisia muutoksia, yritysten välistä yhteistyötä kuin ajattelumallien uudistamistakin.

KOTILO-hankkeen toimesta toteutettiin marraskuussa 2024 ympäristökasvatuksellinen, jätteiden vähentämiseen, lajitteluun ja kierrättämiseen keskittyvä kouluvierailu Riihimäkeläiselle Uramon koululle. Vierailun ajankohta, 19.-21.11.2024, sijoittui Euroopan jätteiden vähentämisen viikolle. Ympäristökasvatustunti pidettiin yhdeksälle eri ryhmälle, jotka koostuivat koulun 3–5. luokkalaisista oppilaista. Tunnit sisälsivät aiheeseen liittyvän opetuksellisen osuuden ja toiminnallisen osuuden, jossa oppilaat pääsivät joko leikkien tai muiden toimintojen kautta itse pohtimaan keinoja jätteiden vähentämiseksi. Tuloksena syntyi muun muassa upeita visuaalisia ideoita jätteiden hyödyntämisestä materiaalina.

Kouluvierailun myötä tehtyjen havaintojen pohjalta nousi esiin tarve lisätä jäte- ja lajittelutietoa lasten ja nuorten keskuudessa. Erityisesti jätteiden uusikäyttöön, materiaalien hyödynnykseen ja tarkempiin lajitteluohjeisiin liittyvä tieto olisi toivottua ja aiheen jatkuvuuden takaaminen opetuksessa tärkeää.
KOTILO-hankkeen seuraava askel aiheen tiimoilta on toteuttaa toiminnallinen opinnäytetyö.

Opinnäytetyöntekijän on tarkoitus suunnitella perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteisiin pohjautuva, kestävän kuluttamisen käytäntöjä tukeva polkutyyppinen opintosuunnitelmaa, joka keskittyy jätteiden vähentämisen, lajittelun ja kierrättämisen näkökulmaan.

Anonyymi taiteilija, 3 lk.

Yhteystiedot

Projektipäällikkö: Anne-Mari Järvenpää

Asiantuntijat: Jari Jussila, Sanna-Maaria Siintoharju, Olli Koskela, Pirita Rantala

HAMK, Hämeen ammattikorkeakoulun kirjoitettu mustalla tekstillä. Vieressä HAMKin symboli
KOTILO-hankkeen logo

Seuraa meitä somessa!

Tutustu tutkimuksemme somekanaviin: